Särkitunturi


Särkitunturi, saameksi Särrig, eli Mustikkatunturi.
Sijainti: Rovaniemeltä 210 km, Leviltä 50 km ja Muoniosta 15 km.


Vaikeusaste: Helppo! Auto jätetään päätielle P-paikalle ja ylös matkaa n.3 km, paluu samaa reittiä takaisin (yhteensä 6 km) Tunturin korkeus vedenpinnasta 492 metriä.

Hyvä kohde päivän reissuksi jopa pienempien lasten kanssa. Talvella tunturille menee hiihto- ja kelkkareitti, kesällä hiekkatie. Ylhäällä tunturissa mahtavat maisemat Olos-Pallas, Levi, Ylläs ja erikoisuutena pieniä tunturilampia! Matkan varrella myös kota, mutta huipulta löytyy tulentekopaikka, polttopuita ja huussi.

Fiiliksiä voi myös katsoa tuben videosta :)



Edellisen videon voi katsoa tästä :) 
Ihanaa alkavaa viikkoa jokaiselle <3


Kuuleeko Levi ja Arctic challenge?


Hellurei ja hellät tunteet! Viime aikoina on ollut jotenkin todella vaikea olla tietokoneen äärellä kamalan väsymyksen vuoksi. Oon tosi kiitollinen siitä, että saan olla töissä, mutta nämä ensimmäiset viikot on aina niin raskaita, harjoittelua, opettelua talon tavoille ja ennen kaikkea uusiin ihmisiin tutustumista!

Väsymyksen lisäksi mulla on muutama ihan outo asia, mihin täällä on saanut tottua. Kaupassa ON kallista ja jos on tekemisen puutetta niin eipä lähdetä johonki Valkeaan shoppaileen ja tuhlaamaan aikaa.. No säästyy rahaa shoppailun suhteen, mutta ravintolassa täällä tulee kyllä helpommin istuttua, kun tarjontaa on näin keväällä paljon. Kesällä sitten täällä ei ole elämää, joten häätyy nyt nauttia kun vielä paikat on auki 😁


Tässä kuukauden aikana on tullut matkusteltua Rovaniemelle ja Ouluun ihan siihen pisteeseen saakka, ettei mua ihan heti saa täältä Kittilästä lähtemään pois. Mutta vaikka täällä Kittlässä on jonkin verran yksinäistä niin kyllä kavereiden näkeminen tuo ihanasti virtaa ja kaikkien vierailu täällä meillä on kyllä ihan huippua! Mutta tämä välimatka on kyllä huomattavasti pidempi kuin mitä olen ennen ajatellut. Ouluun lähdettiin ajamaan puoli 11 ja Oulussa oltiin viiden jälkeen, kun kuudelta lähdettiin katsomaan Harry Potterin ensimmäisen elokuvan sinfoniaa. 

Olin tosi pettynyt joidenkin ihmisten käyttäytymiseen konsertista poistumiseen ennen esityksen loppua ja vaikka kapellimestari sanoi, että saa taputtaa ja hurrata musiikista huolimatta elokuvalle yms. mutta joku raja sentään siinäkin! Mie tulin kuuntelemaan musiikkia, en katsomaan elokuvaa, joten ensimmäiset fiilikset koko touhusta meni yli-innokkaisiin huutajiin, kun joku Ron ilmestyi ruutuun.. Mutta konsertin ehdottomasti paras osa oli lopputekstit, kun elokuvan puhe ei häirinnyt musiikkia ja keskityttiin 99% vain musiikkiin. (1% menee sille törkeälle häiritsemiselle, koska ihmisillä narikkaan meneminen ensimmäisenä on esiintymistä tärkeämpää...) En myöskään ymmärtänyt osan pukeutumista: Suurin osa ihmisistä oli arkisissa tai epäsiisteissä vaatteissa. Toki kyseessä oli torstai ilta, mutta sinfonia on mun mielestä kuiten laittautumisen arvoinen tapahtuma. Fani pukeutuminen HP vaatteisiin on eri asia kuin sinfoniaan saapuminen TREENIVAATTEISSA? Ei mene mun ymmärrykseen, mutta tyylinsä kullakin...


Juuri ennen tänne muuttoa mun sisko muutti myös Rolloon ja meidän höpinöitä mulla on kova ikävä! Ennen meidän viha-rakkaus suhde on muuttunut vain rakkaudeksi ja vaikka me ei tehtäisi yhtään mitään niin meillä on aina hauskaa. Onneksi ollaan vain muutaman tunnin päässä toisistamme! 

Siitä välimatkasta tulikin sitten mieleen se, että se on ihan uutta mulle! Oulussa asuin niin, että kaikki mun tarpeellinen oli alle 3km päässä kotoa, mutta vasta tänne muuttamisen jälkeen on konkretisoitunut se fakta, että mun häätyy alkaa harkitsemaan auton ostamista ihan tosissaan. Ei täällä mitkään bussit kulje.. Toki nykyisen kodin lähellä on kaikki: Kauppa, kuntosali, posti ja työpaikka.. Viime viikonloppuna kävin autolla mutkan Levillä hämärällä ihan kamalassa säässä ja alkuviikosta samaisella reissulla ajoin kuin mato jään vuoksi.. 

Sain myös Arctic Challenge tapahtumasta 3kk salikortin Levin Wellness Clubille, joten nyt mulla on salikortti kahdelle salille sekä Kittilään Aslakin liikkeeseen, joten treenaaminen on entistä monipuolisempaa. Tosin se välimatka sinne Leville on se 20min autolla per suunta, joten sinne ei ihan joka päivä halua edes lähteä treenaamaan..


Arctic Challenge winter edition 2017 tapahtuma oli nimensä veroinen lumisateineen ja olosuhteet oli kyllä juoksijoilla ankarat! Itse olin siellä kuvaamassa, tosin Nikonin kameraan en ollut koskenut sitten... Puoleen vuoteen? Vähän meinasi olla sormi suussa, mutta mikäs siinä! Mutta oli sitten kesä tai talvi versio kyseessä, tapahtuman periaate on voittaa itsensä! Mukana kannetaan pölliä, joka pyritään saamaan maaliin parin tai joukkueen kanssa. Siellä näky ikea kasseja, naruja ja ihan pelkkää raakaa voimaa, mutta ilman pölliä ei maaliin ole asiaa :D 

"Kyseessä on talvinen versio huikean suosion saavuttaneesta esterata ja juoksutapahtumasta, joka on valloittanut Levin jo kahdesti, aiemmin kesällä. Jos luulit kesän Arctic Challenge kisassa kohdanneesi ja antaneesi jo kaiken, niin Arctic Challenge Winter Edition muokkaa käsityksesi uudelleen. Nyt ei kahlata suossa tai uida rapakossa vaan rämmitään lumessa arktisen ilman armoilla ja todella annetaan kaikkemme. Arctic Challenge Winter Edition päivittää Levin lomasi tälle vuosituhannelle – se on kokemus, josta todellakin riittää muisteltavaa ja kerrottavaa. Otatko arktisen haasteen vastaan?

Rata täynnä yllätyksiä maisemissa, jossa metrinen lumikerros laittaa haastekertoimen kohdilleen. Juoksuosuus koluaa rinteitä ylös ja alas n.6,5 km verran. Reitin varrella koet 10 haastetta, jotka koettelevat sekä fyysisiä että henkisiä voimavaroja. Takaamme, että osallistujat tulevat jälleen kastumaan, rämpimään, taistelemaan ja ennenkaikkea voittamaan itsensä. Myös kuuluisa kisapölli on jälleen matkassa" Virallisille sivuille linkki TÄSSÄ.

Viime kesän tapahtuma oli juurikin meidän hääpäivänä 23.7.2016, joten ihan ymmärrettävästä syystä en osallistunut mukaan ;) Mutta nyt meikä kyllä alkaa treenaamaan 22.7.2017 kesän tapahtumaa varten! Meikä juoksee ehkä enemmän niitä paarmoja ja öttiäisiä vastaan kuin itse esteitä, hyvä sitten juhlia ensimmäistä hääpäivää ihan rätti väsyneenä, mutta onko sillä niin väliä? Ja toki ekana mun pitää saada pari itelle, eli KUKA ON MUKANA? 


P.S: Oisin tehnyt tästä koko ajasta tubeen videon, mutta arvatkaa hukkasinko sen THE muistikortin... Tottahan toki, mutta en voi käsittää, mihin se on kadonnut tässä meän makkarissa... :D

Sokeriton vuosi


Haluan oppia tasapainoisen elämän. Aloitin 1.1. vuoden karkkilakon, joka vaihtui herkuttomaan vuoteen ja nyt loppujen lopulta sokerittomaan vuoteen! 

Olen tällä hetkellä sokerittomalla vuodella, jossa jätän mun elämästä pois kaiken valkoisen, teollisen sokerin ja ns. piilosokerin täysin. Miksi? Koska mulle sokeri aiheuttaa riippuvuutta, joskus ahminta kohtauksia ja muutenkaan en koe tarvitsevani sitä ollenkaan! Voin niin henkisesti kuin fyysisesti paljon paremmin ilman sitä!

Mie haluan päästä koukuista eroon ja harjoittaa omaa itsehillintää. Muilla kerroilla olen saanut tuloksia, mutta aina palannut vanhaan tapaan. Koen saavani karkeista ja muista herkuista enemmän haittaa itselleni kuin nautintoa.


Se on ollut mun tavoite jo monta vuotta! Olla puhdas lisäaineista ja sokerista. Näyttää siltä, miten elän ja olla esimerkkinä muille. Tuoda oma tietämys käytäntöön ja näyttää ulkoisesti omien tavoitteiden mukaiselta! Mulla on vielä pitkä tie edessä, mutta kun uskon siihen niin oikeasti kaikki on mahdollista! Ja tiedättekö mitä? Tässä hommassa toimii parhaiten tässä ja nyt -eläminen! Kun ei ajattele liian pitkälle asiaa vaan elää hetkessä, ei asiat stressaa niin paljon!

Esimerkkinä ollaan nyt kaverin kanssa samassa haasteessa mukana ja mie en ollut edes ajatellut ruokia, mitä haluan syödä ensiviikolla, kun haaste loppuu! J:n puhuessa ruuasta ja herkuista, mie havahduin siihen, että ennen olisin haaveillut moisesta, mutta mulle tämä on parempi! Jos ensiviikolla tuntuu, että haasteen viimeisenä päivänä haluan jotain niin sitten mennään sillä, mutta en etukäteen ala miettimään asiaa sen kummemmin! Sen tiedän, että ravintolaan mennään, mutta päätän ruuan vasta siellä paikan päällä!


Mikä mua pelottaa? 
Muiden tuomitseminen ja oma itsehillinnän puuttuminen erityisesti vanhoissa ympäristöissä. Kotona ei tuota mitään ongelmaa, mutta mua pelottaa palata sellaiseen ympäristöön, missä en voi täysin kontrolloida omaa ruokailua. Nyt omassa kodissa ei ole mitään houkutuksia, aina ruokaa jääkaapissa ja huolehdin, että syön riittävän usein oikeaa ruokaa! Olin jopa yllättynyt, kuinka hyvin tammikuun Oulun reissu sujui, mutta en ole vielä valmis kokeilemaan viikonloppua muualla. Muutaman kerran tässä olen käynyt viikonlopun reissussa ja oon oikein yllättynyt, kuinka hyvin ne on mennyt! Tosin jos joskus menen ystäville syömään niin ei ole pelkoa siitä, että alkaisin tinkaamaan lihan alkuperästä tai ruuan täysmaidottomuudesta, nou hätä! :'D

Mistä tiedän, että saan juuri sokerista oireita ja mieleni ei pysy kasassa? Testaamalla tottakai! Olen monen monta kertaa yrittänyt löytää sokerille "korviketta" ja näin neljän vuoden jälkeen todennut yllättävän monen "korvaavan tuotteen" aiheuttavan samoja oireita kuin sokeri! Oli kyseessä sitten proteiinipatukat, puddingit, kuivatut hedelmät.. Ainoastaan uskallan tällä hetkellä syödä maapähkinävoita, taateileita, banaania, palautusjuomaa, yhtä ainoaa raakasuklaata, rasvakahvia ja cafe break -pikakahvia. Niistä tiedän, etten saa mitään oireita vaan pelkästään hyvän mielen! Sitä mie juuri haluan saada: Nautintoa ilman pelkoa siitä, että haluan vaan lisää!


Nyt mulla on luotto itseeni ja hyväksi todettu uudenlainen tekniikka, joka on tähän asti kantanut pitkälle ja tulee varmasti myös kantamaan! Olenko kokenut mitään vaikeuksia? Joo, välillä kun mieli on maassa niin on vaikeampaa, mutta en ole luovuttamassa. Vaikeilla hetkillä sitä kehitystä tapahtuu, kun ei anna periksi! 

Syönkö enää koskaan mitään ns. tavallisia herkkuja? Ehkä jonain päivänä. Niin kauan kun ajatus ahdistaa, pysyn puhtaalla linjalla. Alan kokeilemaan sitten, kun olen siihen valmis. Mutta en todellakaan vielä. Raakaherkkuja (esim. itse tehtyä raakasuklaata) alan lisäämään sitten, kun niitä tekee mieli! Juuri nyt ei haluta, joten en väkisten lisää niitä mukaan!

Tämän kirjoituksen kaikissa kuvissa on jotain, mitä en halua /en pysty /en koe tarvitsevani enää nykyisin. Ja miehän olen testannut vuosien aikana paljon eri tuotteita.. Huhhu kuin järkytyin kuvia katsellessa, mutta toisaalta ilman kokeilua en tietäisi, sopiiko tuote mulle! Kuvat vuosilta 2012-2015.

Toinen, mitä olen ihan tietoisesti vältellyt pidemmän aikaa on aspartaami. Suosittelen joskus tutkimaan vähän tuotteiden selosteita, esimerkiksi mulle tuli yllätyksenä, että jokaisessa kaupan ketsupissa on sokeria ja jopa makeutusaineita! Kaupan limuista löysin ainoastaan kolme eri vishyä, jotka on ilman aspartaamia. Ei turhaan mediassa puhuta piilosokereita, sitä on nimittäin ihan joka paikassa!! Ihan 100% sokerittomuus on kyllä todella haastavaa, mutta teen päätökset ihan oman fiiliksen mukaan.

Onko mun elämä ihan kurjaa, kun en juhlissa syö kakkua tai ota kahvin kanssa keksiä? Ei mun mielestä! Pepsi Maxin kohdalla olen tehnyt poikkeuksen, koska juon sitä muutenkin todella harvoin! :)

Tervehdys Kittilä!


Terveisiä Kittilästä! Tänne on nyt raahattu suurin osa tavaroista ja laitettu kaappeihin odottamaan seuraavaa muuttoa! Kyllä, ei vielä ihka omaan asuntoon päästy, mutta voin vaikka kiven kautta lyödä vetoa, että tämä on viimeinen muutto vuokra-asuntoon ihan hetkeen! :'D

Meillä on 105m2 neliö, jossa meitä asustaa sekalainen seurakunta jonkin aikaa! Mun ja Rikun lisäksi meitä on täällä toinen pariskunta ja täällä puhutaan arkisin vain englantia ja espanjaa. Luvassa siis aikamoinen kielikylpy meikäläiselle! Kuvia laittelen, kunhan pääsen tänne lopullisesti asumaan, vaikka täällä on nyt jo todella siistiä. Nyt kun kameran kaluston uusiminen alkaa olemaan meille ajankohtaista, että kameralla kuvaaminen ja erityisesti videot on saanut uusia tuulia. Onneksi Riku lupasi alkaa toteuttamaan ideoita mun kanssa niin saadaan vaihtelevaa materiaalia joka asian suhteen! :)

Me ollaan myös muutaman päivän aikana nähty niin siistejä autoja, että alta pois! Kyseinen Lambo on siis Janni Deler ja Jon Olssonin entinen auto, jonka ne myi muutama viikko sitten Monacossa. (video siitä) Ja se oli nyt LEVILLÄ?!? Samalla mainittakoon, että siinä on semmoinen pariskunta, jonka elämää mielelläni seuraan vlogin kautta, laadukas video ja hyvin editoituja pätkiä! Ehdottomasti tämän hetken parhaat vlogit, mitä seuraan. 


Tiiättekö sen tunteen, kun oot tavallaan seurannut jonku elämää kaukana täältä ja sitten ns. "idolin" auto on yhtäkkiä sun edessä ilman etsimistä? Niinku mitä? Mie en oikein tiedä, miten kuvailisin tätä tunnetta, mutta me ollaan Rikun kanssa oltu ihan mielissään tästä! Jos haluatte nähdä muutaman laadukkaan kuvan niin Rikun instagramista näkyy otoksia :)

Muutenkin viikonloppuna täällä on ollut aivan loistava sää! Nyt maanantaina mittari näyttää peräti +6 lämmintä! On ollu mukava laittaa tavaroita paikalleen ja vähän hengähtää ennen paluuta takaisin tyhjään Rovaniemen kotiin. Kirjaimellisesti se on tyhjä, koska siellä on ihan muutama laatikollinen tavaraa.. Voi olla, että lähden siskolle asumaan loppuajaksi!

Ai muutama laatikko tavaraa? Olin ihan jo täysin unohtanut, miten paljon tavaraa täällä Roissa on! Apua, kuka nämä hakis pois?!


P.s: Uusi video myös youtubessa, juuri tällä hetkellä työstän uutta ulkoasua ja maaliskuussa päästään ihan uusien juttujen pariin kun pääsen lopullisesti muuttamaan! :) 

Seuraa Facebookissa

Bloggerin lukijat