Asunto

Lapsuudenkodin siivousta

26.2.14


Viikonloppuna sattui ja tapahtui osa 287234. Äidillä on juhlat tiistaina ja tietenkin koko perheen voimin oltiin siivoamassa asuntoa edustukselliseen kuntoon. Koska varastossa on paljon minun ja siskon tavaraa, käytiin me samalla inventaariota omaisuudesta. Loppujen lopuksi varastot tyhjeni reilulla otteella (vaatteita  ala-asteelta saakka säilötty -> 10 säkkiä kierrätykseen ja toiset 10 laatikkoa roskaa/turhaa tavaraa) ja samalla meidän eteinen sai kokea muutoksen!

Eteisen tuulikaapin naulakot ovat olleet lapsuudesta saakka täynnä tavaraa, mutta nyt tyhjänä ollessaan näky oli niin ruma, että päätettiin siskon kanssa repiä kaapit roskiin! Huvittavinta oli se, että meidän Dana oli hommassa mukana topakkana vahtina :) Meilläpä koira ei juokse imuria karkuun vaan ennemminki nauttii siitä, että saa olla sen vieressä ja mielellään työntäisi nokkansa joka paikkaan.. On se kumma :D

Tämä projektihan ei siihen loppunut, vaan retro sai kokea uudistuksen maalaamisella. Isännän kanssa maalattiin sitten eteinen kahteen kertaan ja tulihan siitä komea! Vielä kun uudet kalusteet saadaan tuone niin vola!! Sisarusten voimin me saadaan tämä asunto pikku hiljaa myyntikuntoon, tosin porukat ei sitä vielä tajunneet! ;) Tosin äiti ei ole vielä muuttamassa tuosta linnasta pois, vaikka kolmestaan asuvat seitsemän huoneen talossa...

Päivän asu

50-vuotias Äiti ♥

25.2.14


Mulla ja äidillä on erikoinen suhde. Pienenä rakastin äitiä, teininä olisin tehnyt mitä tahansa, että olisin päässyt hänestä eroon. Onneksi se on jaksanut katella mua läpi vaikeiden kriisien ja silti osannut tukea mua. Näin jälkeen sanottuna olisin voinut olla äitiä kohden paljon kiltimpi, mutta onneksi nyt voin osoittaa sen eri tavoin. :)

Kiitos vielä äidille, joka rakkaudella Danaa hoitaa ja hellii kun itse olen pitkiä päiviä töissä. Dana varmasti arvostaa tätä ja osaa heiluttaa häntää paljon 


Käytiin lauantaina syömässä äidin 50-vuotisen elämän kunniaksi ja en ole pitkään aikaan syönyt nuin hyvää pihviä kasviksilla. Nam!

Paljon onnea mun äidille ja pitäkää hauskaa siellä oikeissa juhlissa tänään, täältä muuton keskeltä on vähän vaikea lähteä ajeleen sinne paikalle, mutta pian met nähdään taas 

Liikunta

Viikon treenit kolmeen päivään!

24.2.14

Alkuviikosta olin tarkoituksella vähän lepposammalla fiiliksellä liikunnasta, koska töissä oli raskaampaa ja yritin kovasti herätellä kevään "pyöräilen töihin" -Lauraa. Tässä on tosin vielä harjoiteltavaa ja nyt kun tatuoinnit viimein näyttää parantuneen, ei ole enään tekosyytä olla menemättä töihin muulla kuin bussilla! Mahtui alkuviikkoon yksi salitreeni ja torstaina päätin, että viikonloppuna treenataan koko viikon edestä!

Miten se sitten oikein tapahtuu? Koska olen nyt pidemmän aikaa ollut syystä tai toisesta treenaamatta säännöllisesti, ajattelin pitää pienen "palautuksen" tässä ennen muuttoa, ettei tarvitse muuton keskellä stressata salittomuutta :) 

Tarkoituksena oli kokeilla kovaa treenaamista kolme päivää ja moni tekeekin juuri tällä tavalla, jos on esim. joku reissu tiedossa tai pitkät työvuorot jne. :) Normaalisti viikolla mulla on tullut 5-7h treeniä per viikko, mutta nyt mittarissa huiteli 12h kohdalla! Onko joku kokeillut "varastoon" treenaamista? :)

Pystysoutua 15 toistoa x4
Perjantai: Perjantaina töissä oli hiihtoa, jossa sain reippaasti kävellä ulkona kylmässä ilmassa. Töiden jälkeen pyöräilin vielä kotia ja otimma suunnan kohti pohjosta. Kotikotona salille menen enemmän kuin mielelläni, koska jostain syystä tykkään vaan treenata siellä ihan täysillä. Myös mulla on hyvä olo ja salilla on mieluisat valot, joilla pystyy vähän hämäämään itseä, mutta siitä saa motivaatiota! 

Lämmittely juosten ja soutaen 10min ja sen jälkeen 80min selkää ja olkapäitä 12-15 toistoilla. Sain selkään todella hyvän tuntuman ja olkapäät meni kyllä täysin pumppiin! Salilla oli ihan muutama ihminen illalla 10 aikaan ja oli niin mukavaa kokeilla uusia liikkeitä rauhassa! Kotiin mennessä olo oli virkeä, joten unta sai odottaa 12 saakka.

Vipunostot sivulle sarjoilla 5-6-7-6-5 käsipainoilla ja 12-15 toistoa.
Lauantai: Aamulla oli aikainen herätys ja salilla olin yhdeksän jälkeen. Aamun treeni oli makoisa, vaikka porukka lisääntyi, mitä lähemmäksi kello meni kymmentä. Jumppaan kuului lämmittely pyöräillen ja sitten 90min ensin treenaten rintaa, ojentajaa, hauista ja lopuksi vatsoja. Mulla oli salilla jotenkin erittäin lihava olo, koska muut kanssa treenaajat oli langan laihoja tyttöjä, joista osa oli kyllä vasta aloittanut treenaamisen. Olen tottunut siihen, että tällä salilla näkyy myös painonpudottajia, mutta nyt olo oli hirmusen ulkopuolinen. Se jos joku motivoi pikkusen laittamaan painoja lisää ja hauis pääsi rääkkäämisen kohteeksi. Lopuksi myös inhokki osa, eli vatsat sai kunnolla kyytiä, koska tällä salilla on sellainen kiva laite niille! 

Päivän aikana siivottiin koko talo, käytiin hienosti syömässä ja kävin Danan kanssa kävellen lenkillä. Illalla olikin sitten aika kokeilla jotain uutta. Kädet oli sen verran jumissa, ettei salin puolella treenaaminen olisi tullut kyseeseen, joten halusin katsoa Putousta. "Juoksija" juoksi juoksumatolla 15min intervallisesti, souti intervallisesti ja polki pyörällä vielä päälle yhteensä 30min! Happi meinasi loppua, mutta olo oli yllättävän kevyt sen jälkeen. HIIT -treenejä haluaisin tulevaisuudessa tehdä lisää eri muodossa, palais rasvaa ja kunto kohenis siinä sivussa :) 

Treenin päätteeksi kun salilla ei ollut ketään (kaikki oli varmaan juurikin katsomassa putousta ja suomen pronssia juhlimassa) halusi pikkuveli saada varmistusta muutamaan liikkeeseen ja harjoiteltiin esim. penkkiä ja hauikselle uusia liikkeitä ihan rauhassa 30min :) Vielä kaiken tämän jälkeen maalasin 90min seiniä ja kattoa, joten voitte kuvitella, kuinka kaaduin sänkyyn nukkumaan :D


Sunnuntai: Yöllä nukuin 10h yöunet ja menin salille vasta puoli yksi. Ennen sitä maalasin 30min verran isän kaverina seiniä kotona ja olo oli vähän jäykkä ja muutenkin väsytti kovasti. Yllätykseksi kuntosalilla ei ollut paljoa ihmisiä, joten sain treenata jalkoja rauhassa 45min

Jalat on sen verran iso lihasryhmä, että jalkapäivänä mulla hiki virtaa ja treeni on paljon lyhyempi kuin muina päivinä. (Mulla on parempi jakaa jalat kahdelle päivälle viikossa!) Harjoittelin kyykkyjä ja edelleen yhden jalan kyykkääminen on ihan suorastaan p*rseestä. Huhheuijaa vaan kuinka jalat kiros kiitosta, vaikka kyykkäämisessä tarvitsen vielä paaaaaaljon harjoittelua! Niin paljon, ettei mulla painoa ole juuri ollenkaan, koska oman kehon paino on jo ihan liikaa..


Tällaisella treenaamisella ei kyllä paljoa laitella meikkiä tai olla hienoissa vaatteissa. Vettä kuluu ja olo on kuin onkimadolla! Osaan kyllä arvostaa niitä, jotka jaksaa treenata kahdesti päivässä ja sen 12 kertaa viikossa, mutta mulle se yksi käynti salilla päivässä riittää oikein hyvin. 5 kertaa viikossa on mulle ollut ehdoton maksimi ja siinä pysyn jatkossakin. Aikoinaan tein aamukävelyn ja sitten illalla salille, mutta parasta on treeniä ennen tai jälkeen aerobinen, mutta tehonsa kullakin tavalla. (Aamukävely vilkastuttaa aineenvaihduntaa ja lisäbuustia saa treenaamalla illalla vielä) Salilla tykkään treenata mielummin aamuisin, mutta töiden vuoksi en ihan kuudelta viitsisi lähteä jumppaamaan. Joskus voisi kokeilla, ken tietää :) 

Nyt on lupa sitten rauhassa pakkailla ja palautua viikonlopusta venytellen! Tähän loppuun on hyvä laittaa tuollainen oikein väsynyt ja säälittävä pullistelu ilman pumppia. Kuvailtiin veljen kanssa kuvia aikas paljon, mutten koe olevani mitenkään millään tasolla esitelläkseni mitään saliohjelmaan täällä?!? 

Jos totta puhutaan, niin pitkästä aikaa olen saanut parhaat treenit syntyymään ilman mitään valmista listaa ja fiiliksen mukaisesti! En ole nyt kasvattamassa lihaksia 3-6 toistoilla, joten painojen kanssa tahdon olla välillä vähän yläkanttiin, mutta malttia on osata pudottaa painoa vähän pienemmäksi. (Että saan tehtyä sen 12-15 toistoa ja jos tulee 15 niin sitten lisää painoa!) Joskus näin päin ja aletaan sitten kesällä viimeistään hakemaan uusia maksimituloksia! Vielä viikko odottelua ennen valmennusta ja sitä, mitä kevät tuo tullessaan! Nyt olen aikalailla alkanut hahmottamaan tavoitetta tuon rasvan polttamisesta, mutta katotaan :)

Asunto

Riisinuudeli

20.2.14


En ole suureti nuudelin ystävä ja olen kovasti yrittänyt vähentää pastan ja muiden viljojen syömistä. Riisistä pidän kovasti, mutta sekin alkaa tympimään näin pidemmän ajan jälkeen. MAMA-nuudeli teki yllätyksen ja heiltä löytyy riisinuudelia! Vai enkö ole aikaisemmin näitä huomannut?!?

Olen kokeillut myös kalorittomia nuudeleita, mutta niiden kalliin hinnan vuoksi (ja vähän epäilyttää, mistä ne on tehty..) en ole koskaan niitä tilannut lisää. Kuiten parasta olisi syödä ihan oikeaa riisiä, mutta muutamaan kana-wokki ruokaan nuudeli on oiva lisä ja nyt saan sen riisistä! :)

Täällä alkoi muutto sujumaan oikein mallikkaasti, mutta meidän laatikot loppui kesken.. Viikon päästä olen jo uudessa kodissa! Voin luvata, että ensi viikko menee todella kiireen keskellä, mutta yritän koittaa kirjoittaa sillon kuin ehdin! :)

Esittely

Unelma itsestä

19.2.14

Lähdin tänään kävelemään töistä kotiin ja mulla oli hirveä olo. Halutti syödä karkkia, mennä makuuniin, ostaa kaupan suurin suklaalevy, sipsiä, dippiä.. Siis ihan kaikkea! 

Onneksi oli aikaa kävellä 30min ennen lähintä kauppaa ja osasin kääntyä ovelta takaisin. Lohtu shoppailijana kävelin Intersporttiin ja siellä oli sopivasti menossa naisten ilta. Kamalinta oli se, että siellä sai ilmaisena Inbody 720 kehonkoostumusmittauksen. Juuri viime viikolla ajattelin, että olis hyvä käydä joskus muistuttamassa vähän itseä..

En tiedä, pitäiskö nauraa vai itkeä. Mullahan on viitteellisesti tuloksia Tatina-kehonkoostumusmittarilla otettu tasan vuosi sitten ja huhtikuussa. Tietenkään eri koneella otetut tulokset ei ihan verrattavissa ole ja aikakin vaikuttaa tulokseen, mutta kuten ulkomuotokin kertoo niin tulokset oli juuri sitä, mitä pelkäsin. Lihasta oli tullut kuiten lisää ja nestetasapaino oli kohdillaan, että jotain hyvääkin?!? Ne muut sitten jääköön pois tästä.


Varmaan ootte satatuhattamiljoonaa kertaa huomannut, kuinka mun itsetunto on hukassa ja samalla mun tavoitteet. Aina kovaa aloitan täällä jonku haasteen ja loppujen lopuksi kierrän sen jotenkin ja se sitten jää. Tuo kuukauden haaste on juttu erikseen, mutta tää ruokavaliojuttu ja no vähän liikunta ja muutenkin tulevaisuuden suunnitelmat on vain liian isoja yksin toteutettavaksi.

Niin, yksin.

Tässä olen koko syksyn kerännyt säästöjä ulkomaille ja muutenkin tulevaa kesää varten. Huomattiin vaan tuossa Rikun kanssa sellainen mutta, ettei voida lähteä reissuun niin pitkäksi aikaa kun oltiin suunniteltu. Siinä raivonpuuskan ja itkupotkuraivarien jälkeen valostuin: "Hei, ei tää maailma siihen kaadu, jos pääsen vaan viikoksi makoilemaan jonnekki turkkiin, se reissu on asenteesta kiinni."

Mun asenne nyt rannalla makaamisessa on niin kaukana, että mun on pakko alkaa jotenkin korjaamaan tätä mun vammaa. Vamma on enemmän sisäinen ongelma, kuin ulkonen, vaikken sitä vielä täysin sisäistä. Mulla tuli tänään valaistus tuon Jutta ja puolien vuoden superdieetit -ohjelman aikana, että pystyin samaistumaan tuon Miian kanssa jollain tavalla, enkä halua samaan tilanteeseen joutua. Paras ratkasu siihen on ottaa itselle personal traineri. Olen katsellut ja verrannut PT hintoja ihan huiman paljon, mutta vain yksi iski muhun niin paljon, ettei päätöstä voinut enään perua.

Tuulin valmennus 'UNELMA ITSESTÄ' kiehtoi juurikin siksi, että mun heikkous on tuo henkinen puoli. Ryhmä alkaa 3.3.2014. Tähän halusin jo tammikuussa mukaan ja mun onneksi se alkoi nyt uudestaan!


"Saavuta tavoitteesi liikunnan, ravinnon ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin suhteen.

Neljä kuukautta yksilövalmennusta ryhmän tukemana. Sinua valmennetaan yksilönä ja samaan aikaan useampi muu aloittaa saman kokonaisvaltaisen valmennuskokonaisuuden. Puitteet on luotu niin, että tuki tavoitteisiin kasvaa muiden ohjelmaan osallistujien myötä. Unelma itsestä – valmennusohjelma tarjoaa käyttöösi parhaat puolet yksilö- ja ryhmävalmennuksesta.

Treeni- ja ravintosuunnitelmat suunnitellaan yksilöllisesti, joten lähtätasosi voi olla käytännössä mikä vain. Saatat olla ”ikuinen painon pudottaja”, sohvaperuna, kiinteyttäjä, kunnon kasvattaja tai jo aktiviisempi liikkuja. Jokaista lähtökohtaa kunniotetaan valmennuksesa 100%. Tärkeintä on, että lähdet liikkeelle ja haluat saada itsestäsi sekä elämästäsi nykyistä enemmän irti, tahdot aidosti onnistua ja nauttia elämästäsi.

4 kuukauden ohjelma sisältää:

1. 10 henkilökohtaista valmennusta, joissa: (1kuukautena 4 valmennusta, 2-4 kuukautena 2 valmennusta)
-Selkeytämme sinun tavoitettasi ja motivaatiotasi sitä kohtaan.
-Suunnittelemme sinun lähtökohtaasi ja tavoitettasi tukevan treenisuunnitelman ja ohjelman.
-Käymme läpi henkilökohtaisesti ravintoa, syömistä ja luomme sinulle toimivat sekä tavoitettasi tukevat ruokailutottumukset.
-Seuraamme yhdessä, että toiminta tuottaa tulosta ja kuljemme oikeaan suuntaan.
-Käymme henkilökohtaisesti läpi kehittymistä, sekä muita ohjelmaan kuuluvia valmennettavia asioita, kuten esim. sitä mistä hyvä olo itsellä koostuu, mitkä asiat tukevat sitä ja miten voimme rakentaa hyvinvoinnista pysyvän elämäntyylin.

2. Ohjelma sisältää ryhmän yhteisen Online- sivun. Sivuilla pidetään motivaatiota yllä, jaetaan kokemuksia, ajatuksia ja tuntemuksia. Se on kannustava väylä pysyä aktiivisena koko 4 kuukautta ja siitä eteenpäin.

3. Saat omaksesi valmennusohjelmaan suunnitellun työkirjan, jossa samoilla sivuilla treenipäiväkirja, tavoitteen seuranta sekä viikottaiset ja kuukausittaiset tehtävät/focus alueet. Työkirja etenee viikko kerrallaan uusien tehtävien myötä, joiden kokemuksia ja oivalluksia jaamme henkilökohtaisissa valmennuksissa sekä ryhmän yhteisillä sivuilla. Käsittelemme kirjassa monia liikuntaa, ravintoa ja kokonaisvaltaista hyvinvointia koskevia asioita. Valmennamme itsestämme parhaita puolia esiin.

4. Tulokset, ohjelma sisältää myös tulokset, sillä fakta on se, että kun teemme oikeista lähtökohdista oikeita asioita päivä kerrallaan on tulosten saaminen väistämätöntä. Tulet saavuttamaan neljässä kuukaudessa fyysisiä ja henkisiä tuloksia.

4 kuukauden Unelma itsestä – valmennusohjelmassa yhdistyy henkilökohtaisen valmennuksen tarkkuus, sekä ryhmävalmennuksen kannustava voima. Valmentajanasi olen myös käytössä tapaamisten ulkopuolella, ja voit koska tahansa ottaa minuun yhteyttä. Minulle on tärkeintä, että sinä saavutan sen mistä unelmoit! 4 kuukautta on aikana sopiva valmennusjakso monesta syystä. Neljässä kuukaudessa tapahtuu paljon muutosta, kun teemme oikeita asioita ja opimme sekä omaksumme terveellisempiä elämäntapoja. Ajanjakson aikana pystymme juurruttamaan hyviä omaksuttuja käytäntöjä niin, että ne säilyvät sinulle sopivassa muodossa arjessasi jatkossakin. Todellisuudessa työskentely 4 kuukauden aikana kantaa sinua elämässäsi paljon pidemmälle. Olemme tulleet tänne voimaan hyvin ja loistamaan omassa elämässä. Yhdessä olemme enemmän ja opimme parhaalla mahdollisella tavalla."

Se, mitä laitan itselleni tavoitteeksi.. Se on vielä mysteeri ja selviää valmennuksen alettua. Toivottavasti saisin taas oman hymyni takaisin ja tietty voisin siellä aurinkoisella rannalla olla tyytyväinen itseeni sitten kesällä.. :)

Matkat

Jäätie

17.2.14


En voinut uskoa korvia, kun sisko lauantaina ehdotti kymmenen aikaan aamulla, että lähetään vähän reissuun. Yleensä olen vähän niin ja näin spontaaneja reissuja varten, mutta nyt ajattelin vaan olla mukana. Meillä ei ollut määränpäätä, kunhan etelän suuntaan mentäis! Maaseutumatkailua kait se oli, kun päästiin kaupungista pois. Tuli aika kotoisa olo :)

Jokunen kilometri ajeltua päädyttiin satamaan ja jäätielle! 10 km jäällä oli aikamoinen kokemus, piti oikein auton painokin katsoa, ettei upota syvyyksiin! Ja mua ainaki pelotti, koska en tykkää olla merellä ja vielä vähemmän jään päällä! Kelkkailla kyllä tykkään, mutta ajatus siitä, että alapuolella on 15m vettä niin kauhistutti aikalailla. Tie oli yllättävän hyvässä kunnossa ja maisemat mitä komeimmat: Ympärillä vain valkeaa, aavaa horisonttia!


Sanotaanko näin, että määränpää oli mitä tylsin kyläpahanen keskellä ei mitään, mutta tietääpä olla menemättä toisten. Autoissa istuttiin 120km yhteensä ja se oli mukava piristys mun viikkoon :)

Voi olla, että kesällä uskaltaisin vihdoin mennä veneen kyytiin ja suunnata merelle, jos saisin nämä toissa kesän kauhukuvat pois mielestäni.. Ken tietää :)

Asunto

10 päivää hiljaisuuteen

16.2.14


"Ja sitten siirrymme urheilun pariin.." Tai ainakin uutisissa sanoitaan nuin, mutta mulla se tarkoittaa vaan paluuta salille :) Vihdoin mahakivut on poissaan ja terveen papereilla pääsen seikkailemaan ihmisten ilmoille :) Kuvitus on tämän päivän treenistä.

Tämä jatkuva makoilu on saanu mun olkapäät taas kipeytymään ja niitä tässä olen kovasti kuntouttanut, ettei tilanne mene pahemmaksi. No voitte kuvitella, kun tauon jälkeen tekee yläkroppaa, eikä malta puottaa painoja vähän pienemmäksi? Tiedossa siis jäätävä jumitus! :)

Uutena ihastuksena olen löytänyt juoksumaton. Yleensä kierrän sen kaukaa, mutta nyt joulun jälkeen olen innostuin vähän jopa ottamaan hölkkäaskelia. Toivottavasti pieni kipinä syttyis ja lenkkeilijä-laura heräis talvihorroksesta kevään aikana! Oletteko koskaan kokeillut "askelkyykkyä" juoksumatolla? Tämä on nousuut mun jalkapäivän ehdottomaksi suosikiksi ja 10min riittää siihen, että hiki virtaa!


Lauantaiyö ei sujunut ihan tavalliseen tapaan, vaikka meillä desibelit hyppelee normaalisti kohdassa "sietämätön meteli". Naapuri päätti alkaa vähän räyhäämään rappukäytävässä ja varmasti soiteltiin muiden naapureiden kanssa kilpaa poliisille. Tulipa sekin soitto koettua ja leikittyä Ulla Taalasmaata.. 10 päivää uuteen kotiin ja jostain syystä odotan sitä taas entistä enemmän.. :'))

Onneksi mulla alkaa uudet tuulet puhaltamaa, niin asunnon kuin itseni suhteen. Nyt ei ole piheydellä varaa, koska otin itselleni 4kk ajaksi personal trainerin!! Kerron tästä lisää myöhemmin, kunhan saadaan yhteistyö aloitettua tuossa 3. maaliskuuta, en malttais millään odottaa! :)

HVD= Hyvä vuokra dvd!

14.2.14


Mun ystävänpäivä on kaikkea muuta kuin ystävällinen! Olen kotona yksin ja tänään ainakin pitää vielä täällä pysyä. Kaikki rakkaat on jossain muualla ja nauttii olostaan, mutta niin se pitääkin mennä! :) No, onneksi ystävänpäivä on jokapäivä, eikä tarvitse sen takia masennukseen vaipua ja ehkä on parempi, etten tartuta tätä tautia kelleen :)

Vaikka mulla on otsikon mukainen päivä niin muistakaa ystäviä ja olkaa itse ystäviä! Mulle tuo sana on hirmusen tärkeä ja vaatii paljon työtä, mun sydämmeen ei nimittäin pääse vatsan kautta, vaan äärimmäisen luottamuksen turvin :)

Ruoka

Vähän erilainen paasto

12.2.14



Mun kolmen päivän paastoon kuuluu: 

Maanantaina koet huonoa oloa töiden jälkeen, eikä makoilu oikein onnistu, joten kaiva kaapista ämpäri ja mene istumaan vessaan. Klo:18.00-22.00 tyhjennät koko kehosta kaiken ruuan ja muut mahdolliset ulos. Älä missään tapauksessa yritä juoda tai syödä mitään, koska se todennäköisesti tulee 5min jälkeen ulos.

Älä mieti nukkumista, koska se on lähes mahdotonta. Kaiva sohvaan syvä kuoppa, jossa pystyt torkahtelemaan vain pystyasennossa. Kolmen aikaan yöllä saat kulautettua suolavettä yhden kulauksen alas ja muista varmistaa seuraava tunti, että varmasti kerkeät ämpärin luo tarvittaessa. Kuuden aikaan saat juotua kaksi kulausta mehua.

Soitto terveydenhoitajalle ja maratoonin juoksu! Tavoitteena päästä työterveysasemalle 500m ja takaisin ilman mitään suurempia ongelmia.. Lohdutuksena koitoksesta ja voimattomasta olosta voit katsoa olympialaisia tv:stä, Suits -sarjaa netflixistä ja loppujen lopuksi 15h yöunet!

Paaston ruokavalio: Suolavettä, vitamiini smoothie, mehukeittoa, taffelin sipsejä (pitäähän sitä jostain suolaa saada..) ja no.. vähän kaikkia nuita lisää nälän tullessa..

Lopputuloksena laihduin juuri 3kiloa ja lihakset erottuu hieman paremmin. Päätä särkee julmetusti ja selkä on kipeä makoilusta. Kannattiko? No ei todellakaan, mutta tähän ei pahemmin itse voi vaikuttaa ;)

Esittely

Mielenvikainen päivä!

8.2.14


Tänään oli odotettu päivä, josta en ollut kertonut kuin muutamalle ihmiselle! Aamulla katsoin Sotshin lumilautailua, harmittelin huonoa säätä ja jännitin todella paljon. Tatuoinnit herättää ajatuksissa sekä hyvään että huonoon suuntaan, joten sen ottaminen itselle aiheutti vähän ristiriitaisia tunteita. Tällaisena vähän "kaikkeen nopeasti kyllästyvänä" ihmisenä mietin paljon kaikkea negatiivista. Mitä jos en tykkää kuvasta? Jos haluan joskus lisää? Jos en osaa hoitaa sitä ja entä jos kuva on väärässä paikassa? Ehkä mua vähän pelotti ja siksi ottaminen on vain venynyt.

Aloitin siis pienestä haaveesta ja kävelin Terhin juttusille liikkeeseen ja varasin ajan. Neidillä on vientiä, koska aika saatiin sovittua kuukauden päähän, joten mulla oli hyvin aikaa miettiä, mitä sitä iholleen naputtaa lopullisesti. Olen yläasteelta saakka puhunut ottavani tatuoinnin ja nyt 10 vuotta myöhemmin sen uskalsin tehdä!

Ideoitahan on tuhat ja sata, mutta lopputulokseen olen enemmän kuin tyytyväinen. Identtiset kuvat jalkapöytään oli liikkeeseen mennessä mielessä, mutta siinä kuvia tehdessä sitten pudisteltiin päätä, ettei se ole yhtään "lauramainen" juttu, koska en tykkää mun jaloista ja vielä vähemmän avonaisista korkkareista! Joten annoin ohjeet, mitä haluan ja Terhi piirsi ja suunnitteli kuvaa melkein tunnin, että saatiin varmasti hyvä lopputulos!


Jaloissa edelleen pysyttiin ja voi että olen tyytyväinen siihen, että halusin näin aluksi vain rajat kuvaan. Se nimittäin sattu ihan jumalattoman paljon! Jalassa on paljon hermoja ja nähtävästi myös muualla kuin jalkapöydässä! Alussa oli ihan ok olo, mutta sitten tatuoinnin alareuna menee jo niin ohuelle alueelle, että meinas tukihenkilö/kuvaaja Jennin käsi mennä rikki siitä puristamisesta! Alussa en pystynyt kuin pitämään silmiä kiinni, mutta lopussa jo vähän vilkuilin lopputulosta! Meinasin luovuttaa ensimmäisen kohdalla, mutta kestin onneksi myös toisen kuvan loppuun saakka. Toisin sanoen kaksi tatuointia yhdellä kerralla!

En sanoisi "ei koskaan enään", mutta mun tatuointi kiintiö on juuri nyt ihan täysi seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi.. Paras juttu oli se, että Veera luuli sen poikaystävän kanssa, että ollaan Jennin kanssa otettu jotku BFF-tatuoinnit toisistamme :') Ei ihan kummiskaan...

Tatuoinnit on tarkoitettu mulle itselle eikä muille ihasteltavaksi, (tai kauhisteltavaksi) joten tuskin tulen täällä koskaan esittelemään kuvia tämän tarkemmin. :) Mun mielestä on muutenkin typerää sanoa mielipidettä toisen tatuoinnista, koska ne on jokaisella henkilökohtaisia. 

Ystäväni Terhi on töissä Oulun Pitbull tattoossa ja halusin ehdottomasti hänellä ottaa ensimmäisen tatuointini. Ystävyys oli koetuksella, mutta eiköhän me soitella vielä tämän päivän jälkeen ;)

Bloggerin lukijat

FACEBOOK