Häihin 119 päivää.


Viimeksi kun kirjoittelin häistä, juhliin oli aikaa 180 päivää. Silloin jo sanoin, että aika on mennyt nopeasti, mutta nyt se aika tuntuu ihan karkaavan käsistä! Todellisuus alkaa iskemään, kun konkreettiset asiat tulee eteen ja ollaan tehty isoja päätöksiä myös muualla elämässä. Huhhuh!

Aikaa on mennyt häiden suunnittelemiseen meikäläisen osalta paljon! Olen panikoinut kahden suuren asian kanssa: Hääkutsut ja vieraslista. Ketä me kutsutaan, milloin laitetaan kutsut eteenpäin, mikä on hyvä ja tuhat sata miljoonaa muuta ongelmaa.

Teemavärin valinta auttoi paljon kutsujen tekemisessä, mutta sitten iski pahamainen paniikki. Olen aina haaveillut näyttävistä, taitettavista korteista, mutta jokaisessa paikassa niiden tekeminen kustansi 150-300e. Jos joku asia on säästämisen arvoinen niin hääkutsut. Kutsut, joita ihmiset katselevat muutaman kerran ja laittavat sen jälkeen roskiin. Harva sen lopulta säästää, joten miksi panostaa liikaa? Mulle ei kelvannut tulostettu teksti, joka olisi pahville liimattu ja ei todellakaan mitään kakkupaperia.. Se ei olisi ollut yhtään meidän tyylinen, vaikka kauniita ovat.


Kutsujen kanssa olen monet illat vääntänyt, suunnitellut ja jopa itkenyt. Niitä malleja kun on netti pullollaan tuhansittain ja se oman jutun löytäminen oli kaikista vaikeinta. Rikun ainoa toive oli musta kutsu, joka tässä aiheutti eniten harmaita hiuksia. Ensinnä: Mustalle ei voi tulostaa ja paperin löytäminen oli lähes mahdotonta. Ainakaan kauniisti. Lopulta vaan löin netin kiinni, luonnostelin tuhat eri versiota photoshopilla ja lopulta vaan päätettiin, että se on siinä. Loppu metreillä me napattiin vähän ekstempore yhteiskuva, jonka ottaminen oli kyllä yhtä sirkusta. 500 ruudusta neljä oli siedettäviä, mutta onneksi se yksi riitti! Nyt jo käy sääliksi meidän kuvaajaa.. :') 

Lopullinen rutistus tapahtui tuossa viikko sitten, kun meillä oli ensimmäinen "virallinen" palaveri kaasojen kanssa! Tytöt ahkerasti veteli haisevalla tussilla kultaisia kehyksiä kutsuihin ja leikkasi viivaimen suoria infoja, jotka saatiin tulostettua edellisenä päivänä! 


Itse kutsut tilasin lopulta Smartphotosta ja en voi kyllä suositella ollenkaan. Kutsut oli edulliset (50kpl kutsuja 30e!) ja muuten ihan kauniit, mutta jokaisessa kutsussa on sinne kuulumattomat valkoiset reunat! Eli toki tällaisessa tilanteessa firma olisi voinut ottaa yhteyttä ja kysyä, onko näin tarkoitus olla, mutta ei se auta kun laittaa reklamaatio eteenpäin ja leikkasin itse jokaisen valkoinen viiva pois. Vähän tuli lisätyötä (kaksi tuntia...), mutta nyt ei ole aikaa odotella kutsuja muualta, koska muuten kutsut ovat käyttölempoisia ja ajavat asian paremmin kuin hyvin.

Pitkäperjantai tuntui mahdottoman pitkältä, kun malttamattomana väkersin kutsut valmiiksi ja olo on todella huojentunut! Kaasojen kanssa tämä olisi sujunut 100 kertaa näppärämmin, mutta loman vuoksi ollaan kaikki eri paikkakunnilla. Tuli ainakin vietettyä rutkasti "omaa aikaa itseni kanssa!". Aikaisemmat kaamosmaiset suunnittelupajat (ylempänä kuva sängystä, kun suunnittelin kustuja tammikuussa..) muuttui ahertamisesta todelliseksi ja olen kyllä suhteellisen tyytyväinen lopputulokseen! Parasta tässä on se, että saan antaa tänään ensimmäiset kutsut eteenpäin! Vieraslistan loppuviilaaminen kävi lopulta helposti ja nyt ollaan kummatkin siihen tyytyväisiä. Muutama kutsu jää varalta vielä nimeämättä, jos sattuu tulemaan yllätyksiä.

En halua tämän enempää esitellä kustuja täällä blogissa, etten paljasta liikoja. En ole vielä päättänyt, haluanko jakaa kutsuja täällä ihan kokonaisuudessaan, koska kutsut ovat sen verran henkilökohtaisia. Voin  jossain vaiheessa vähän niitä sitten vilauttaa viimeistään, kun teema ja koristelu alkaa etenemään rytinällä eteenpäin! Ellei mieli muutu kevään aikana.. :)

Sormuksen suhteen on tapahtunut myös iloisia juttuja, mutta siitä tulen höpöttelemään myöhemmin!

6.3.2016

Kukkuu? Onkos täällä ketään?!? 

Hei, olen Laura, kaksikymmentäneljä vuotias työnarkomaani, joka ei ole elänyt elämää viimeiseen kuukauteen. Kaiken kukkuraksi elämä on vähän kolhinut joka suuntaan, mutta tässä aletaan pikkuhiljaa taas palaamaan. Kunhan vaan huonot uutiset loppuis, mutta milloin? 

Kamalan hiljaisuuden tekee sen, että mun rakas tietokone hajosi. Yhtäkkiä vain lakkasi hiiri toiminnasta ja sitten koko näppäimistö hajosi. Vuoden vanha kone ja korjaus maksaa vaivaiset 589e. Ei naurata paljoa, kun olin valmiiksi monet kirjoitukset tehnyt ja näin lomalla ajatellut kirjoitella tänne pidempiä pätkiä. Nyt kirjoittelen isän tabletilla ja no.. Ikävä on omaa konetta. 


Vein vanhan puhelimen huoltoon ja kävin nappaamassa itselleni uuden luurin. Iphone 6s ja toimii kuin unelma! Tässä tosiaan hiihtolomalla nautitaan perheen seurasta. Tässä mökkeillään, kelkkaillaan ja muutaman kerran on tullu käytyä lenkillä koiran kanssa.

En ole muistaakseni esitellyt uusia kuulokkeita. Langattomat kuulokket CDON.comista ja piru että on kivat!  Johdottomuus on parasta juuri salilla kun ei tarvitse pelätä puhelimen rikkoutumista ja spotifyn käyttö on lisääntynyt tuplasti kun musiikkia kuuntelen kokoajan. Mukana on myös johto jolloin akun loputtua liittää vaan johdon niin voi jatkaa musiikin kuuntelua :)

Mutta ihanaa lomaa niille, ketkä talvilomaa viettävät :)

Seuraa Facebookissa

Bloggerin lukijat